Kun Minka Virta ja Petra Rajamäki palaavat Assi-hankkeen alkuvaiheisiin, puhe ei lähde liikkeelle tuotteista, vaan ihmisistä ja työstä. Sairaalan kalustus ei heidän mukaansa ala kalusteista, vaan tarpeiden ymmärtämisestä. Assi-sairaalan kalustusprojekti oli pitkä prosessi, jossa määriteltiin tarkasti, mitä tiloilta ja niiden käytöltä odotetaan.
Virta on ollut mukana hankkeessa vuodesta 2018 lähtien. Hän aloitti psykiatrian käyttäjäedustajana ja eteni myöhemmin koko sairaalan suunnitteluasiantuntijaksi.
“Sitten hyppäsin suunnitteluasiantuntijatehtäviin, ja tuli koko taloa koskevia asioita mukaan”, kertoo Minka Virta.
Suunnitteluasiantuntija Petra Rajamäki puolestaan vastasi kalustehankinnoista ja kilpailutuksesta hankintayksikön kanssa. Yhdessä heidän työnsä muodosti sillan käyttäjien tarpeiden ja käytännön toteutuksen välille. Molemmat korostavat, että ilman huolellista suunnitteluvaihetta näin laajaa sairaalan kalustusprojektia ei olisi voitu viedä hallitusti maaliin.
Kalustus sairaalaan suunniteltiin käyttäjien kanssa
Keskustelussa nousee toistuvasti esiin yksi teema: käyttäjien osallistaminen. Jokaisesta yksiköstä mukaan valitut superkäyttäjät eivät olleet vain kommentoimassa, vaan aktiivisesti rakentamassa eri ratkaisuja osana sairaalan kalustussuunnittelua.
Virta kuvaa työskentelyä arjen kautta.
“Se oli tosi tiivistä yhteistyötä käyttäjien kanssa – käytiin läpi, mitä on tulossa ja miltä talo tulee näyttämään”, Virta kuvailee.
Rajamäki täydentää, että tämä näkyi konkreettisesti tilakorteissa, joissa määriteltiin tarkasti sairaalan kalustuksen tarpeet: jokainen tila purettiin osiin ja rakennettiin uudelleen kalusteiden, laitteiden ja toimintojen kautta. Samalla jouduttiin jatkuvasti tasapainoilemaan eri vaatimusten välillä.
“Haluttaisiin semmoisia mukavia kalusteita, missä voi oikein löhötä – mutta sitten taas ei saa olla mitään likaa kerääviä rakenteita”, Rajamäki huomauttaa.
Keskustelu palaa useasti siihen, kuinka sairaalaympäristössä yksikään valinta ei ole yksinkertainen. Mukavuus, hygienia, turvallisuus ja ergonomia ovat jatkuvasti ristiriidassa keskenään, mikä tekee sairaalakalustuksesta erityisen vaativaa.
Modeon rooli konkretisoinnissa ja toteutuksessa
Kun siirrytään kalustuksen kilpailutuksesta varsinaiseen toteutukseen, nousee puheenaiheeksi Modeon rooli sairaalakalustuksen toteuttajana. Rajamäki ja Virta kuvaavat, että ratkaisevaa ei ollut pelkästään tarjouksen sisältö, vaan kyky ymmärtää laaja kalustusprojekti kokonaisuutena.
“Te olitte kyllä tosi tarkasti perehtyneet meidän kriteereihin”, Rajamäki toteaa.
He korostavat, että vaikka kilpailutus oli tehty tarkasti, sairaalan kalustuksen toteutus vaati silti tulkintaa ja koordinointia. Tässä kohtaa yhteistyö konkretisoitui.
Virta muistaa, miten nopeasti Modeo otti kokonaisuuden haltuun.
“Te otitte hyvin haltuun meidän pohjakuvat ja koko tämän kiinteistön”, Virta muistelee.
Mittavan hankkeen toteutuksen yhteydessä korostui, että olennaista ei ole vain kalusteiden toimittaminen, vaan kokonaisuuden hallinta: Modeo yhdisti suunnittelun, logistiikan ja toteutuksen yhdeksi sujuvaksi prosessiksi.
Modeo yhdisti suunnittelun, logistiikan ja toteutuksen yhdeksi sujuvaksi prosessiksi.
Minka Virta, Kanta-Hämeen hyvinvointialueen suunnitteluasiantuntija
Sairaalan kalustuksen toteutus: 10 000 kalustetta 11 viikossa
Keskustellessamme varsinaisesta toteutuksesta projektin mittakaava konkretisoituu – Assi-sairaalan kalustusprojektissa asennettiin noin tuhat kalustetta viikossa yhdentoista viikon ajan. Samalla työmaalla toteutettiin muitakin varustelutöitä, mikä teki kokonaisuudesta entistä vaativamman.
Rajamäki kuvaa tilannetta käytännön näkökulmasta: aikataulut elivät, toimituksia siirtyi, ja kokonaisuus piti silti pitää hallinnassa.
“Haastavissakin tilanteissa teillä oli varasuunnitelma, ja aikataulun muutokset käännettiin käytännössä tehokkaaksi tekemiseksi”, Rajamäki toteaa.
Juuri tämä joustavuus nousi keskeiseksi onnistumisen tekijäksi. Suuri sairaalahanke ei etene täysin suunnitelmien mukaan – ratkaisevaa on kyky mukautua ja pitää kalustusprojekti liikkeessä ilman katkoksia.
Arjen yhteistyö ratkaisee kalustusprojektin onnistumisen
Hanketta tarkasteltaessa nousee toistuvasti esiin, kuinka paljon projektin onnistuminen riippuu arjen tekemisestä.
Vaikka suunnitelmat, tilakortit ja järjestelmät ovat tärkeitä, lopulta ratkaisee yhteistyön laatu.
Virta nostaa esiin erityisesti asennusvaiheen:
“Kaikki sujui hyvin ja yhteistyö oli todella mutkatonta”, Virta kertoo.
Tällaisessa mittakaavassa sujuvuus ei ole itsestäänselvyys. Modeon asennustiimi otti tilat nopeasti haltuun ja toimi saumattomasti osana muuta kokonaisuutta. Samalla viestintä pysyi avoimena ja reagoivana.
Rajamäki puolestaan korostaa luottamuksen merkitystä sairaalan kalustusprojektissa.
“Ei tarvinnut vahtia – tiesi että asia hoidetaan”, Rajamäki kiteyttää.
Luottamus ei syntynyt lupauksista, vaan tekemisestä – ja se teki projektista kevyemmän hallita.
Väriä ja lämpöä
Assi-sairaala otetaan käyttöön vaiheittain, joten lopullinen arvio kalustuksen toimivuudesta syntyy vasta arjessa. Ensimmäiset kokemukset ovat kuitenkin selkeitä.
“Tilat toimii, eikä ole tullut isompia ongelmia”, Virta toteaa.
Sairaalan kalustus ei ole irrallinen elementti, vaan osa kokonaisuutta, joka vaikuttaa suoraan työn sujuvuuteen ja potilaiden kokemukseen.
Samalla sairaalaympäristö on muuttumassa.
“Tilat ei ole enää niin kliinisiä – niihin tulee enemmän väriä ja lämpöä”, Virta huomauttaa.
Kalustuksen rooli kasvaa tulevaisuudessa entisestään, kun tiloilta odotetaan sekä toimivuutta että inhimillisyyttä.
Luottamus ratkaisi sairaalan kalustusprojektin onnistumisen
Keskustelun lopuksi Virta ja Rajamäki tiivistävät opit. Heidän mukaansa onnistunut sairaalan kalustusprojekti ei synny yksittäisistä ratkaisuista, vaan selkeästä kokonaisuudesta, jossa yhdistyvät hyvä suunnittelu, avoin yhteistyö ja vahva toteutuskyky.
Assi-sairaalan kalustusprojekti Hämeenlinnassa osoittaa, miten käyttäjälähtöinen suunnittelu ja toteutusosaaminen mahdollistavat suuren sairaalahankkeen onnistumisen. Modeon rooli kokonaisuudessa kiteytyy suunnitelman viemiseen käytäntöön – hallitusti, joustavasti ja luotettavasti.
Lopulta Assi-sairaalan kalustus on ennen kaikkea esimerkki yhteistyöstä, jossa eri osapuolten osaaminen täydentää toisiaan ja lopputulos syntyy yhteisestä tekemisestä.
Modeon rooli tässä kokonaisuudessa kiteytyy yhteen asiaan: suunnitelman viemiseen käytäntöön – hallitusti, joustavasti ja luotettavasti.
Petra Rajamäki, Kanta-Hämeen hyvinvointialueen suunnitteluasiantuntija
